ripaus kaikenlaista, vaikkei meille aurinko paista.

ripaus uutta kotia. ripaus minua. ripaus tätä kaupunkia. ripaus kesää.

ripaus mun rakkautta marimekko-kuoseja kohtaan. ripaus hymyä.

eilinen toi mukanaan parhaan kesäkahvin ja talviturkin kadotuksen.

tämä päivä toi mukanaan kahvihetken luokkatovereiden kanssa.

hymyä myötätuulessa.

mun pikkuveljet on rakkaita hattusankareita. leivoin kermakakun, joka ei mennytkään päin näköä vaan monenmonta suuta. kaupungin toinen laita oli yllätyksiä täynnä ja ilta oli mainio, vaikka porkkanakeitto floppi olikin. rakkahin toveri muuttaa pian pääkaupunkiseudulle, joka mua vähän suruttaa !

kaappaan auringon syliini ja kehystän kuun.

elämä on alkanut mietityttää, mitä siltä oikeastaan haluan. mitä elämältä oikeastaan pitäisi haluta. juuri tällä hetkellä haluan vain nauttia tomaatti-sipulikeitosta ja sämpylöistä, musiikista ja omasta rauhasta, teestä ja kirjoista. huominen muuttaa jollain tapaa elämän, vaikkei juurikaan mitään tuleman pidä. sisällytin tähän loput matka-kuvat ja matkan jälkeiset moiset.

psst. menneisiin ei saa jäädä roikkumaan, mutta voiko menneisyyden kuitenkin elää tulevaisuutena. uskon, ja salaa ehkä toivonkin, että niin voi käydä.